Räjähdys maakaasun risteysasemalla Itävallan Baumgartenissa on aiheuttanut Euroopassa energiakriisin

Räjähdys maakaasun risteysasemalla Itävallan Baumgartenissa tapahtui tiistaina 8:45. Räjähdys on aiheuttanut Euroopassa energiakriisin. Italiassa kaasuputkiston siirtopaine on painelaskenut hälyyttävästi.

Räjähdyksessä kuoli yksi ja 18 ihmistä loukkantui.

Risteysasema on tärkeä koko Euroopan kaasunsiirrolle, maakaasu tulee Baumgarteniin useita putkilinjoja pitkin Slovakiasta ja Saksasta. Risteysasemalla maakaasu pumpataan Itävallan siirtoverkon kautta mm. Italiaan.

Firefighters try to extinguish the blaze. Photograph: Christian Bruna/EPA

Italian teollisuusministeri ilmoitti, että maan on tartuttava ”vakavaan” energiahuoltoongelmaan.

Slovakian tärkein kaasunsiirtoreitti Itävaltaan suljettiin heti räjähdyksen jälkeen, kertoi Slovakian putkilinjan operaattori Eustream.

Venäläinen Gazprom Export ilmoitti yrittävänsä uudelleen ohjata kaasuvirtoja ja siten turvaamaan keskeytymättömät kaasun toimitukset.

Maakaasua siirretään paineistetuissa putkissa kaasukentiltä käyttökohteeseen.

Maakaasun siirtoverkoston tärkeimmät osat ovat siirtoputkisto venttiiliasemineen, kompressoriasemat ja maakaasun luovutuspisteissä sijaitsevat paineenvähennysasemat. Maakaasu siirtyy käyttöalueiden läheisyyteen maanalaisissa siirtoputkistoissa, jotka asennetaan noin 1–2 metrin syvyyteen.

Kompressoriasema – Risteysasema

Kompressoriasemien avulla nostetaan maakaasun painetta ja lisätään siis maakaasuverkoston siirtokapasiteettia. Siirtoputkistosta maakaasu johdetaan paineentasausasemille, joiden tehtävänä on alentaa siirtoputkiston paine asiakkaalle käyttöön sopivaksi.

Räjähdyskelpoiset seokset kaasunjakelussa

Maakaasun vapautuminen ilmaan vuotojen tai muiden syiden vuoksi voi aiheuttaa räjähdyskelpoisia kaasun ja ilman seoksia.

Leimahduspisteestään riippuen ne saattavat jo ympäristön lämpötilaa vastaavissa olosuhteissa muodostaa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia. Jalostuslaitteistojen ympäristöä pidetään
useimmiten räjähdysvaarallisena ATEX-tilana.

ATEX- ilmankoostumusryhmät I, IIA, IIB sekä IIC.
I= metaani CH4 (maakasu) tai sen kaltaiset kaasut.
Metaanin kiehumispiste on n. -162 °C, joten se on vaikeasti nesteytettävissä. Kriittinen lämpötila metaanille on n. -82 °C ja kriittinen paine pabs n. 46 bar.

Maakaasu, metaani CH on kevyempää kuin ilma.

Metaanin syttymisrajat ilmassa ovat 5…15 tilavuusprosenttia.
Metaani on siis syttyvä, kun sitä on ilman kanssa sekoittuneena vähintään 5 tilavuusprosenttia mutta enintään 15 tilavuusprosenttia.

Metaanin itsesyttymislämpötila ilmassa on 600…650 °C.
Tämän lämpötilan yläpuolella metaani palaa seossuhteesta riippumatta. Metaani palaa sinisellä, heikosti valaisevalla liekillä. Liekin värin perusteella ei ole käytännössä mahdollista arvostella palamistulosta tai savukaasujen koostumusta.

Maakaasun purkautuessa korkeasta paineesta alhaisempaan paineeseen kaasu jäähtyy.
Lämpötilan aleneminen on suuruusluokkaa 0,4 °C/bar. Maakaasun purkautuessa 40…50 baarin paineesta ulkoilmaan lämpötilan aleneminen on n. 20 °C.

Räjähdyksen vahingollisten vaikutusten vähentäminen

Monissa tapauksissa on mahdotonta toteuttaa riittävän varmoja räjähdyssuojatoimenpiteitä, joilla räjähdyskelpoisten ilmaseosten ja syttymislähteiden esiintyminen voitaisiin välttää. Silloin voidaan ryhtyä toimenpiteisiin räjähdyksen vaikutusten rajoittamiseksi.

Tällaisia toimenpiteitä ovat:
• räjähdyksenkestävä rakennustapa
• räjähdyspaineen alentaminen
• räjähdyksen vaimentaminen
• liekkien ja räjähdyksen leviämisen estäminen.