Hyvää Itsenäisyyspäivää 100-vuotiaalle Suomelle

Nautitaan 100-vuotiaan Suomen saavutuksista.

Kansallistunnon voimistuminen

Maa­il­man­ en­sim­mäi­set nais­kan­sa­ne­dus­ta­jat va­lit­tiin edus­kun­taan 110 vuotta sitten, vuon­na 1907. Yk­si­ka­ma­ri­sen edus­kun­nan en­sim­mäi­sis­sä vaa­leis­sa maa­lis­kuus­sa 1907 va­lit­tiin 19 nais­kan­sa­ne­dus­ta­jaa.

Vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa syntyi yksikamarinen Suomen eduskunta, jonka edustajien vaalit tehtiin yleisiksi ja yhtäläisiksi. Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen mukaan Venäjän keisarilla oli rajoittamaton oikeus hajottaa eduskunta ja määrätä uudet vaalit toimitettavaksi.

Vuoteen 1911 saakka vaalit pidettiinkin tämän vuoksi joka vuosi. Keisarin luovuttua vallastaan katsottiin tämän oikeuden siirtyneen Venäjän hallitukselle, joka määräsi eduskuntavaalit 1917.

Suomen eduskunta julistautui korkeimmaksi valtiomahdiksi 18. heinäkuuta 2017 hyväksytyllä valtalailla. Laki siirsi kaiken siihen asti tsaarille ja suuriruhtinaalle kuuluneen vallan eduskunnalle. Epäselvässä tilanteessa eduskunta julistautui ”toistaiseksi” korkeimman vallan haltijaksi 15. marraskuuta.

Svinhufvudin senaatti eli Suomen hallitus luki laatimansa itsenäisyysjulistuksen 4. joulukuuta 1917 eduskunnalle, joka hyväksyi sen kaksi päivää myöhemmin 6. joulukuuta 1917 porvaripuolueiden äänin 100–88. Äänestyksessä hävinneessä sosialidemokraattien vastaehdotuksessa vaadittiin itsenäistymisneuvotteluita Venäjän hallituksen kanssa.

Svinhufvudin hallitus lähetti heti itsenäisyyden tunnustamispyynnön Ruotsille, Norjalle, Tanskalle, Saksalle, Ranskalle ja Britannialle.

Venäjän kansankomissaarien neuvoston antoi 31.12.1917 esityksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta. Venäjän jälkeen Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen 4. tammikuuta sekä ja Tanska ja Norja 10. tammikuuta. Saksan tunnustus julkaistiin 6. tammikuuta.

Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä käytiin sisällissota 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918.

Toinen maailmansota

Neuvostoliitto aloitti talvisodan 30.11.1939 aamuna hyökkäyksensä koko Suomen-vastaisen rajan leveydeltä. Saksan ja Neuvostoliitton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen etupiirijaossa niin, että Liettua tuli muiden Baltian maiden kanssa kuulumaan Neuvostoliiton etupiiriin, johon kuului jo elokuisen Molotovin−Ribbentropin sopimuksen mukaisesti Suomi.

Talvisota päättyi 105 päivää myöhemmin 13. maaliskuuta 1940.
Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944. Neuvostoliiton hyökkäykset Suomea vastaan alkoivat 22. kesäkuuta ja sota julistettiin 26. kesäkuuta.
Kenraali Aksel Airo piti Suomen omia puolustusmahdollisuuksia pintapuolisesti vain numeroiden valossa tarkasteltuna lähes olemattomina.

Neuvostoliitolle suoritettuja sotakorvauksia varten suomalaisten oli luotava paljon sellaista teollisuutta, jota ei maassa aiemmin ollut. Sillä ennen sotia sen osuus tuotannosta oli vain 3,7 %. Teollisuustuotteiden toimittaminen vaati suuria ponnistuksia. Yhdysvalloista ja Ruotsista saatujen raaka-aineiden ja laitteiden sekä lainarahoituksen avulla se kuitenkin onnistui.

Toimitetut määrät olivat niin suuria, että esimerkiksi 15 telakalla rakennetuista yli 500 laivasta olisi muodostunut yli 30 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 345 000 junavaunua. Esimerkkeinä sotakorvaustuotteista ovat 52 500 sähkömoottoria, 1 140 muuntaja-asemaa ja 30 täydellistä tehdaslaitosta voima-asemineen.

Idänkauppa ja säännöstelyn aika

Suomen idänkaupan ensimmäisen viisivuotisen runkosopimuksen kaudella 1951 – 1955 konepajateollisuuden suhteellinen osuus kohosi 40 prosentista 70 prosenttiin. Vaihtoon perustuvalla idänkaupalla säästettiin vaikeasti saatavia länsivaluuttoja ja mahdollistettiin pitkät tuotantosarjat.

Suurimmat idänkaupan tilaukset tehtiin yleensä johtavien poliitikkojen vierailujen yhteydessä. Neuvostoliiton hajotessa idänkauppa romahti kokonaan 1990.

Tuotannon kansainvälistyminen

Suomi liittyi Euroopan unioniin 1. tammikuuta 1995. Suomi alkoi kansainvälistyä. Suomen talouselämän riippuvuus ulkomailla tapahtuvasta tuotannosta lisääntyi kovaa vauhtia. Etenkin perinteinen mekaaninen metsäteollisuus on joutunut sopeutumaan muuttuvaan talousrakenteeseen ja sulkemaan useita tuotantolaitoksia.

Suurin vaikutus oli Nokia Mobiran oikeaan aikaan tulomarkkinoille 1990-luvulla, kun kansainväliset puhelinmarkkinat avautuivat kilpailulle. Nokia avasi ovia suomalaisille alihankkijoilleen maailmalla.

Suomen bruttokansantuote oli 2016 yli 200 miljardia euroa. Bruttokansantuote henkeä kohti on noin 40 000 euroa. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohti oli vuosina 2011–2015 samaa tasoa kuin esimerkiksi Britanniassa tai Ranskassa.

Energiankulutus asukasta kohti on Suomessa Euroopan unionin suurinta. Syitä ovat paljon energiaa kuluttava raskasteollisuus, noin puolet kulutuksesta.

Tunnusomaista Suomalaiselle teollisuustuotannolle on puunjalostusteollisuus ja investointituotteiden valmistus kuten Metso, Outotec, Turuntelakka, Ponsse, Normet, Wärtsilä, Steerprop ja Konecranes.

Sarjavalmistustuotteiden valmistus on suomessa vähäistä. Tunetuimpia ovat Abloy, Oras, Valmet Automotive, Vacon taajuusmuuttajat ja ABB kojeistot sekä Nokian renkaat.

Elintarviketuotanto on kansallista valmistusta, tunnetuimmat brändit ovat Fazer, Valio ja Turun Sinappi. Vuonna 2011 elintarviketuotannon bruttoarvo oli 11,3 miljardia euroa ja jalostusarvo 2,5 miljardia euroa. Elintarviketeollisuudessa työskentelee 33 000 työntekijää noin 2000 toimipaikalla. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuuden ala metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen.

Suomen pelialalla aktiivisten studioiden määrä oli 250 vuonna 2016. Suomen peliteollisuuden työntekijöistä noin 18 % tulee ulkomailta. Ulkomaalaisten työntekijöiden lukumäärän ennustetaan kasvavan, koska kokeneita työntekijöitä ja huippuasiantuntijoita on yhä vaikeampi löytää kotimaasta. Suomalaisissa pelistudioissa odotetaan avautuvan noin 280 uutta työpaikkaa tänä vuonna.

Suomalaisten pelien osuus maailman mobiilipelimarkkinoiden liikevaihdosta on noin 7 prosenttia. Liikevaihdolla mitattuna Suomi on Euroopan kolmen suurimman pelinkehittäjämaan joukossa. Suomessa peliteollisuuden ympärillä pyörii vuositasolla noin 2,5 miljardia euroa.

Useilla peliteollisuuden yrityksellä on vain yksi hittituote tämä on suurin uhkatekijä.

Pelialan osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli noin puoli prosenttia vuonna 2016.

Suomalainen Design

Paavo Tynell suunnitteli valaisimia julkisiin tiloihin Suomessa ja ulkomailla 1930–1960-luvulla.
Tunnetuimmat suomalaiset muotoilijat Tapio Wirkkala, Kaj Frank, Timo Sarpaneva, Oiva Toikka tunnetuimmat työt ajoittuvat 1960-luvulta 1980-luvulle.

Muotoilulla on ollut iso rooli suomalaisen teollisuuden menestymisessä maailmalla, kuten Ponssella ja Kone Oy:n hisseissä.