Tuoreen tutkimuksen mukaan kahden aivopuoliskon välinen kommunikaatio on kuitenkin se todella merkittävä asia luovuuden synnyssä, MedicalXpress kertoo.
Koehenkilöitä pyydettiin myös keksimään lyhyessä ajassa niin monta uutta käyttötarkoitusta kuin mahdollista arkipäiväisille esineille, kuten tiilelle ja klemmarille.
Tutkittavat joutuivat lisäksi vastaamaan kysymyksiin saavutuksistaan kymmenellä luovuutta vaativalla elämän osa-alueella. Tuloksia ja vastauksia käytettiin laskemaan kullekin henkilölle eräänlaiset luovuuspisteet.
Tilastotieteilijät eivät havainneet yhteyttä luovuuden ja valkean aineen yhteyksien määrässä aivopuoliskojen sisällä. Valkean aineen määrässä ei yleisellä tasolla ollut myöskään eroa miesten ja naisten välillä.
Sen sijaan parhaat luovuuspisteet saaneiden 15 prosentin ja luovuustestistä heikoimmin suoriutuneen 15 prosentin välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero valkean aineen yhteyksissä oikean ja vasemman aivopuoliskon välillä.
Ero oli erityisen selvä otsalohkossa.
David Dunson Duken yliopistosta uskoo, että aivopuoliskojen valkean aineen yhteyksien perusteella on mahdollista ennustaa henkilön todennäköistä luovuutta. Hän kollegoineen kehittää nyt tilastollisia menetelmiä, joiden perusteella voisi arvioida aivopuoliskojen välisen signaloinnin ja älykkyyden yhteyttä.
”Datan jakaminen on neurotieteissä yleistynyt huomattavasti viidessä vuodessa”. Aivokuvantamisen avulla tuotetaan valtavat määrät dataa, jonka analysoiminen yhden tutkimusryhmän voimin alkaa olla nykyään turhan suuri haaste.
Tutkimus aivopuoliskojen välisen signaaliliikenteen merkityksestä julkaistiin Bayesian Analysis -lehdessä.
Lähde: Tutkimus: Tämä aivojen toimintatapa erottaa erityisen luovat ihmiset muista