Suomi menettää liian nopeasti perusvoimaa. Tuulivoima ei pelasta tilannetta.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä ei ole niinkään huolissaan siitä, että Suomen hiilivoimalakapasiteetti on pudonnut vuodesta 2006 lähtien 3 200 megawatista viime vuoden 960 megawattiin.
”Tämä on ollut trendin mukaista kehitystä”, Leskelä sanoo.
Energiateollisuuden ykkösmiestä huolettaa eniten se, että kannattavuuskriisi nakertaa myös kaupunkien ja teollisuuden omistamia yhteistuotantolaitoksia.
”Toistaiseksi ensimmäistäkään yhteistuotantolaitosta ei ole suljettu, mutta uusien rakentaminen ei innosta energiayhtiöitä”, Leskelä sanoo ja murehtii, että esimerkiksi Helsingin energiayhtiö Helen on korvaamassa yhteistuotantolaitoksen pelkällä lämpövoimalla.
Tällä hetkellä kaupungeilla ja teollisuudella on yhteistuotantokapasiteettia 5 250 megawatin edestä, kun vielä muutama vuosi sitten kapasiteettia oli käytössä lähes 6 000 megawattia.
Miksi asia on tärkeä?
Siksi, että talvipakkasten sähkönkulutuspiikeissä Suomen riippuvuus ulkomailta tuodusta sähköstä pahenee koko ajan enemmän. Tammikuun alussa nähtiin kyseenalainen huippu, kun Suomeen tuotiin sähköä lähes 5 000 megawatin teholla – enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Asian tärkeyttä havainnollistaa sekin, että yhteistuotantovoimaloiden teho on lähes yhtä suuri kuin Suomen ydinvoimaloiden ja vesivoimaloiden yhteensä. ”Edes Olkiluoto 3:n valmistuminen ei kauheasti paranna Suomen tilannetta, jos yhteistuotantovoimaloita alkaa pudota pois markkinoilta.”
Lähde: Suomesta loppuu kohta voima – Eikä tuulivoima pelasta tilannetta