Suomen tieteen taso on viime vuosina parantunut. Tähän johtopäätökseen tullaan Suomen Akatemian julkistamassa Tieteen tila 2016 -raportissa.
Edellisen kerran vastaava selvitys tehtiin kaksi vuotta sitten. Tuolloin pääviesti oli, että Suomi on tiedemaana jäänyt 2000-luvulla jälkeen tärkeimmistä kilpailijamaista.
Esimerkiksi sellaiset maat kuin Saksa, Itävalta ja Belgia olivat tiedemaana ohittaneet Suomen, vaikka ne vuosituhannen alussa olivat vielä Suomea jäljessä.
Uuden julkaisun mukaan erot kahden vuoden takaiseen tilanteeseen ovat pieniä, mutta kansainvälisessä vertailussa Suomen taso on viime vuosina hieman kohonnut.
Päätyökaluna vertailussa ovat tutkijoiden aikaansaamat tieteelliset julkaisut. Maiden tieteellistä tasoa on tarkasteltu eniten viitattuun kymmeneen prosenttiin kuuluvien julkaisujen suhteellisen osuuden avulla.
Tieteellisten julkaisujen määrä asukasta kohden on Suomessa OECD-maiden vertailussa korkea.
Tieteenaloittain Suomi on vahvimmillaan tieto- ja sähkötekniikassa. Keskivertoa parempaa menestys on myös maatalous- ja metsätieteissä sekä terveystieteissä. Eniten keskiarvoa jäljessä on taas kohta ’muu tekniikan alan tutkimus’.
Merkittävä muutos on tapahtunut osallistumisessa kansainvälisiin yhteisjulkaisuihin. Niiden osuus on kasvanut viime vuosina selvästi.
Suomen tieteellisistä julkaisuista yli 50 prosenttia tehtiin kansainvälisessä yhteistyössä vuosina 2011–2014, kun vastaava osuus oli 1990-luvun alussa vain 27 prosenttia.
Katsauksen mukaan tieteen huippumaita maailmassa ovat Yhdysvallat, Sveitsi ja Hollanti. Pohjoismaista ykkönen on Tanska, ja myös Ruotsi ja Norja ovat Suomen edellä. OECD-maista peränpitäjänä on Slovakia.
Lähde: Tieteen alamäki taittui – Suomi vahvimmillaan tieto- ja sähkötekniikassa – T&T