Puhdas vesi on äärimmäisen arvokas luonnonvara, mutta maailmanlaajuisesti menetetään valtavia määriä. Maailmanpankin mukaan tuloista riippumaton vesihävikki maksaa arviolta 15 miljardia dollaria vuodessa.
Maailman makean veden varastot ovat rajalliset, vedestä on tullut yksi suurista kohtalonkysymyksistä, jotka ihmiskunta joutuu ratkaisemaan. Makean veden varoja on maapallolla jakamassa liki 7,5 miljardia ihmistä.
Makea vesi on uusiutuva luonnonvara, mutta se uusiutuu liian hitaasti sen käytettävään määrään verrattuna. Siksi on keksittävä ratkaisuja, joilla olemassa olevat vesivarat saadaan riittämään ja puhtaan veden saanti turvattua koko maailman väestölle.
Makean veden määrä on vain kolme prosenttia kaikesta maailman vedestä. Vähän yli kaksi prosenttia maailman makeasta vedestä on jäätiköissä.
Veden käyttö maapallolla on viimeisen sadan vuoden aikana jopa kuusinkertaistunut. Kasvu jatkuu, sillä väestönkasvu, kaupungistuminen ja teollisuuden nopea kasvu lisäävät veden kysyntää ja asettavat haasteita sen riittävyydelle.
Monissa suomen kunnissa vettä kuluu hukkaan vuosittain jopa yli puolet tuotetusta juomakelpoisesta vedestä.
Melko suuretkin vuodot voivat vuotaa huomaamatta esimerkiksi suoraan viemäriin tai vesistöihin. Usein vuodot huomataan vasta pitkän ajan päästä.
Kuinka paljon verorahoja käytetään tuottamattomaan vedenkulutukseen?
Vesihuollossa juomaveden jakelu kuluttaa tyypillisesti eniten energiaa. Samaan aikaan 25–50 %:n vuoto ei ole epätavallista.
Pääosa tästä vuotaa maahan huonokuntoisten vesijohtoverkkojen kautta. Vuotoveteen lasketaan mukaan lisäksi muu mittaamatta jätetty, laitokselle tuloa tuottamaton vedenkulutus.
Vähäisemmät vuodot ja pienempi energiankulutus kulkevat käsi kädessä
Veden kulutus ja energian tuotanto kulkevat käsi kädessä. Merkittävä lisäys veden kulutuksessa tarkoittaa aina lisäenergian tuottamista. Lisäenergian tuottaminen tarkoittaa aina merkittävää lisäystä veden kulutuksessa. Vuodot vesijohtoverkossa hukkaa vettä ja energiaa.
Vedenjakelujärjestelmissä käytettävä energia muodostaa 60–80 % koko vesijohtoverkon kokonaisenergiankulutuksesta.
Mukauttamalla pumppujen nopeus ja paine todelliseen tarpeeseen painevyöhykkeitä käyttämällä ja pumppausasemia tehostamalla voidaan saavuttaa 25–40 %:n energiansäästöt. Samaan aikaan vesivuotoja voidaan vähentää 30–40 %.
Tyypillinen vuodonetsintäpyyntö tulee vesiyhtiölle ilmoituksesta, kun joku on alkanut ihmetellä epätavalliseen paikkaan kertyneen lammikon tai painuman maassa. Toisinaan myös rakenteiden kokemat kosteusvauriot voivat antaa vuodon ilmi.
Vuodot näkyä arjessa vesikatkoina. Vuodot vesijohtoverkossa hukkaa vettä ja energiaa.
Maapallon vesivarat ovat kuitenkin rajalliset ja sadassa vuodessa 1900-2000 ihmiskunnan makean veden tarve on kuusinkertaistunut.
Makea vesi on muuttunut talouskasvun, urbanisaation ja kilpailun sekä kansainvälisten markkinoiden myötä globaaliksi tuotteeksi ja hyödykkeeksi.
Globaalien markkinoiden, ostamisen ja myynnin kautta alkuperäismaan tuotannossa käytetty vesi liikkuu esimerkiksi kreikkalaisen oliiviöljyn, thaimaalaisen riisin tai suomalaisen juuston mukana – tekemiseen ja tuottamiseen on tarvittu alkuperämaassa vettä.
