Suomen mineraaliklusteri pitää sisällään kaivostoiminnan ja louhinnan, metallien jalostuksen sekä kaivos- louhinta- ja rakennuskoneiden valmistuksen.
Kaivos- ja metallinjalostusteollisuusyritykset ovat usein kansainvälisiä toimijoita. Kiviaines- ja luonnonkiviteollisuudessa on myös paljon paikallisesti toimivia pk-yrityksiä. Suomen kaivannaisalan laite ja -teknologiaosaaminen on korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua.
Globaalisti tunnettujen suuryritysten rinnalle on syntynyt kasvava joukko erikoisteknologioita tarjoavia pk-yrityksiä. Uutta liiketoimintaa syntyy raaka-aineiden kierrätykseen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen.
Mineraaliklusteri vastaa yhteiskunnan raaka-ainetarpeisiin
Suomen kallioperässä on paljon lupaavia raaka-aine-esiintymiä. Suomeen on historian saatossa kehittynyt kaivostoiminnan lisäksi merkittävää jatkojalostusta sekä kaivostoimintaa palvelevaa teknologiavalmistusta ja palveluliiketoimintaa.
Useista klusterin yrityksistä on kehittynyt kansainvälisestikin merkittäviä yrityksiä.
Yksi mielenkiintoinen polku tässä kehityksessä on energiamurroksen edellyttämä raaka-ainetarve, niin sanotut akkumineraalit. Suomeen onkin syntymässä vahvaa liiketoimintaa kattamaan akkujen koko arvoketjun ja elinkaaren.
Mineraalikulusterin vaikuttavuus
Selvityksen mukaan Suomen mineraaliklusterin vuotuinen kokonaistuotos on kerrannaisvaikutuksineen reilut 22 miljardia euroa.
Tästä suorien vaikutusten osuus on noin 12,2 miljardia euroa. Klusteri työllistää kerrannaisvaikutuksineen 87 400 henkilötyövuotta, josta suoraan noin 24 600 henkilötyövuotta.
Alueelliset vaikutukset ovat merkittäviä erityisesti Lapin, Kainuun ja Satakunnan maakunnissa, missä kokonaistuotoksen osuus koko maakunnan kokonaistuotoksesta vaihtelee 21-60 prosentin ja työllisyys 11-33 prosentin välillä.
Malmit
Euroopassa kulutetaan huomattavasti enemmän metalleja kuin mitä alueella pystytään tuottamaan.
Tämän seurauksena Euroopan Unionissa käytettävistä metallisista raaka-aineista 98 prosenttia tuodaan alueen ulkopuolelta.
Myös Suomen metalliteollisuus on raaka-aineidensa suhteen voimakkaasti riippuvainen tuonnista.
Kaivostoiminta on kuitenkin tällä hetkellä Suomessa nopeassa kasvussa, joten suuremman omavaraisuuden saavuttaminen tulevaisuudessa on todennäköistä.
Suomen metallikaivoksista louhitaan ja rikastetaan pääasiassa kromia, nikkeliä, kuparia, sinkkiä, kobolttia, hopeaa ja kultaa.
Suomen osuus koko EU-alueen kullan ja nikkelin tuotannosta on merkittävä ja esimerkiksi Sotkamon Talvivaarassa on Euroopan suurin tunnettu nikkeliesiintymä.
Kuitenkin yli 90 % Suomessa jalostetuista nikkelirikasteista tuodaan edelleen maahamme.
Kromia saadaan vain muutamista paikoista maapallolla, mutta Suomen kromivarannot ovat huomattavat.
Suomen kallioperää pidetään varsin suotuisana paikkana löytää niin sanottuja hi-tech – metalleja.
Ne ovat välttämättömiä uuden teknologian laitteissa kuten kännyköissä, litteissä näytöissä, katalysaattoreissa ja aurinkokennoissa (GTK). Tällaisia metalleja ovat mm. niobi, tantaali, indium, gallium, germanium, skandium ja harvinaiset maametallit.
Source: Raportti: Suomen mineraaliklusterin kilpailukyky ja vaikuttavuus – Artikkeli – Valtioneuvosto