Innovaatiosyklien teorian kehitti taloustieteilijä Joseph Schumpeter, joka loi termin ’creative destruction’ – ”luova muutosvoima” vuonna 1942. Miten innovaatiosyklit vaikuttavat talouskasvuun, Schumpeter tarkasteli innovaatioiden roolia suhteessa pitkän aikavälin suhdannesykleihin.
Luovalla muutosvoimalla on keskeinen rooli yrittäjyydessä ja taloudellisessa kehityksessä.
Taloustieteilijä Joseph Schumpeterin vuonna 1942 kehittämä ”luovan muutosvoiman” teoria viittaa siihen, että suhdannesyklit toimivat pitkien innovaatioaaltojen alla. Erityisesti markkinoiden häiriintyessä avaintoimialojen klustereilla on suuria vaikutuksia talouteen.
Kun otetaan esimerkiksi rautatiet. 1800-luvun vaihteessa rautatiet muuttivat täysin kaupunkien väestörakenteen ja kaupan. Samoin Internet on muuttanut kokonaisia toimialoja – mediasta vähittäiskauppaan.
Yllä oleva infografiikka näyttää, kuinka innovaatiosyklit ovat vaikuttaneet talouksiin vuodesta 1785 lähtien ja mitä tapahtuu seuraavaksi.
Innovaatiosyklit: Kuusi aaltoa
Teollisen vallankumouksen ensimmäisestä tekstiiliteollisuuden ja vesivoiman aallosta Internetiin 1990-luvulla, tässä on kuusi innovaatioaaltoa ja niiden tärkeimmät läpimurrot.
First wave | Second wave | Third wave | Fourth wave | Fifth wave | Sixth wave |
---|---|---|---|---|---|
Vesi- voima | Höyry- voima | Sähkön- jakelu | Petrokemian tuotteet | Digitaalinen verkko | Digitaaliset alustat |
Tekstiilit | Rautatie | Kemikaalit | Elektroniikka | Ohjelmistot | AI, IoT, AV |
Rauta | Teräs | Poltto- moottorit | Ilmailu Lentäminen | Uusmedia Internet | Dronet |
Puhelin | Teollisuus- robotit | Sähköiset liikenne- välineet | |||
3D-suunnittelu analytiikka | Kvantti- tietokoneet | ||||
60 vuotta | 55 vuotta | 50 vuotta | 40 vuotta | 30 vuotta | 25 vuotta |
Teollisen vallankumouksen ensimmäisen aallon aikana vesivoimalla oli tärkeä rooli paperin, tekstiilien ja rautatuotteiden valmistuksessa. Toisin kuin aikaisemmat tehtaat, täysikokoiset padot syöttivät turbiineja monimutkaisten hihnajärjestelmien kautta.
Tekstiilien valmistuksen kehitys toi ensimmäisen tehtaan, ja kaupungit laajenivat niiden ympärille. Toisella aallolla, noin vuosien 1845 ja 1900 välillä, tuli merkittäväksi rautateiden, höyryn ja teräksen kehitysaskeleista.
Rautatiet yksin vaikutti lukemattomiin teollisuudenaloihin raudasta ja öljystä teräkseen ja kupariin. Syntyi suuria rautatiemonopoli yhtiöitä.
1900-luvun alkupuoliskolla hallitsi sähkövaloa ja puhelinta hyödyntävän sähköntuotannon syntyminen kolmannen aallon kautta.
Henry Ford esitteli Model T:n, ja kokoonpanolinja muutti teollisuustuotantoa. Autot liitettiin läheisesti Amerikan metropolin laajentumiseen.
Myöhemmin, neljännessä aallossa, ilmailu mullisti matkustamisen.
Internetin ilmaantumisen jälkeen 1990-luvun alussa tiedon esteet murtuivat. Uusmedia muutti viidennessä aallossa poliittista diskurssia, uutiskiertoa ja viestintää. Internet avasi globalisaation uuden rajan, digitaalisten tietovirtojen rajattoman maiseman.
Miten innovaatiosyklit vaikuttavat talouskasvuun
Taloustieteilijä Schumpeterin mukaan teknologiset innovaatiot vauhdittivat talouskasvua ja paransivat elintasoa. Näillä häiriötekijöillä voi kuitenkin olla taipumus johtaa monopoleihin.
Varsinkin syklin nousuvaiheen aikana vahvimmat pelaajat kuorivat suuremmat katteet, muodostavat kilpailurajoitteita ja torjuvat kilpailijoita.
Tyypillisesti nämä syklit alkavat, kun innovaatiot tulevat yleiseen käyttöön.
Tämä on tietysti nähtävissä nykyään – maailma ei ole koskaan ollut näin läheisesti yhteydessä. Tieto on keskitetympää kuin koskaan aikaisemmin, ja Big Tech hallitsee maailmanlaajuista hakuliikennettä, sosiaalisia verkostoja ja mainontaa.
Kuten nykypäivän Big Tech -miehillä, myös rautatieyhtiöillä oli valta hallita hintoja ja syrjäyttää kilpailijat 1800-luvulla. New Yorkin pörssin rautatieyhtiöiden noteerattujen osakkeiden osuus oli huipussaan 60 % osakemarkkinoiden arvosta.
Muutoksen voimat
Kun syklien kesto lyhenee edelleen, viidennellä aallolla on aikaa jäljellä ehkä muutama vuosi.
Kuudes aalto, jolle on ominaista tekoäly (AI) ja asioihin liittyvän tiedonseuranta teknologia (IoT), robotiikassa ja droonien digitalisaatio, muokkaa todennäköisesti täysin uuden ajankuvan.
Nimittäin järjestelmien automatisointi, ennakoiva analytiikka ja tietojenkäsittelyyn tekoäly AI voisi vaikuttaa. Fyysiset tavarat ja palvelut puolestaan todennäköisesti digitalisoidaan IoT.
Tehtävien suorittamiseen kuluva aika voi vaihdella tunneista muutamiin sekunteihin, etähallinta. Samaan aikaan ympäristöteknologia tekee nousua.
Jokaisen teknologisen innovaation ytimessä on monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen, ja ilmastohuolet ovat yhä painavampia. Aurinkoenergian ja tuulivoiman alhaisemmat kustannukset ennakoivat myös tehokkuusetuja.