Teknologia on erittäin tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilmastonmuutoksen hillinnän teknologioiden kehitys on ylittänyt kaikki odotukset viime vuosina. Energiansäästö ei ole energiatehokkuuden itsetarkoitus vaan järkevän toiminnan looginen seuraus.
Energiatehokkuus perustuu energiankäytön järkeistämiseen. Istutaan alas katsotaan, millaisilla teknisillä ratkaisuilla tavoitteet saavutetaan.
Energiatehokkuus lähtee liikkeelle huolellisesta suunnittelusta, millaisilla teknisillä ratkaisuilla tavoitteet saavutetaan, mitä säädetään, mitä korjataan, mitä uudistetaan ja mihin investoidaan.
Moni energiatehokkuutta parantava asia vaatii investointeja, esimerkiksi korjausinvestointien ja laatua parantavia investointeja.
Korjausinvestoinneilla parannetaan järjestelmien toiminnan luotettavuuden ja energiatehokkuuden tehostamiseen.
Laatua parantavilla investoinneilla, lisätään tuotteiden elinkaarta tai raaka-aine ja komponentti valinnoilla parannetaan käytettävyyttä.
Harvoin tehtaalla tehty energiatehokkuutta parantanut investointi tai muu teko on vaikutukseltaan lyhytaikainen.
Käytännössä suomalaisilla tehtailla tehdään, tilastojen mukaan, keskimäärin joka päivä jokin yksittäinen energiatehokkuustoimi tai -investointi.
Investoinneilla on vaikutus rakennusten ja teollisuuden kokonaisenergian kulutukseen. Tehokkaampi energiankäyttö tarkoittaa energian järkevää käyttöä – energiaa säästetään, kustannukset pienenee.
Ympäristötehokkuus paranee – Energiatehokkuus on järkevää käyttöä.
Laitteiden oikealla käytöllä on iso merkitys
Voimme säästää energiakuluissa esimerkiksi ohjaamalla taajuusmuuttajilla tehokkaammin turhaan päällä olevia pumpuja ja kompressoreita, kun niitä ei tarvita.
Paineilman käyttö edullisena energianlähteenä on monien ilmeisien etujen lisäksi varjopuolensa, yhden huonoimmista hyötysuhteista, usein vain noin viisi prosenttia.
Mielikuva loputtomasta ja ilmaisesti käytettävästä ilmasta on haasteena paineilman energiankäytöstä ja -säästöstä puhuttaessa.
Paineilmaa tuhlataan kuitenkin paljon, suurimpina syinä ovat liian suurien ilmamäärien käyttö ja paineilmaverkoston vuodot.
Hieman pihiseviin liittimiin ja vedenerottimiin kuluukin arviolta 20 prosenttia tuotetusta paineilmasta.
Euroopan Unionissa on arvioitu, paineilman tuottamiseen käytetään sähköenergiaa noin 80 TWh vuodessa, vuotoihin tästä kuluu siis 16 TWh. Suomessa kokonaisenergiankulutus on noin 380 TWh vuosittain.
Lähtökohtaisesti päästöiltään ja ympäristövaikutuksiltaan huomattavasti puhtaampaa on se energia jota ei tarvitse tuottaa.
Kokonaisuus ratkaisee sen, onnistuuko suunniteltu hyötysuhteen ja kokonaisenergiatehokkuuden parantaminen.
Energiatehokkuus on järkevää käyttöä
Energiatehokkuuden parantuminen vähentää hiilidioksidipäästöjä, pienentää energiankulutusta ja tuottaa kustannussäästöjä.
On järkevää käyttää energiaa tehokkaamin, mikä tarkoittaa korkeampaa hyötysuhdetta hieman pienemmällä energian kulutuksella.
Huonon hyötysuhteen laitteet muuttavat energiaa hukkalämmöksi, pahimmassa tapauksessa hukkalämpöä poistetaan koneellisella ilmanvaihdolla.
Paremman hyötysuhteenlaiteella on pidempi elinkaari, hyvin huollettuna. Jo +10 °C lämpötilan nousu saattaa lyhentää sähkölaitteiden elinkaarta merkitävästi.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat mukana kaikessa, mitä teemme. Energiaa säästetään – mitä tehokkaammin sitä käytetään.
